Marokkolaisen maton alkuperä ja historia
Marokkolaiset matot eivät ole vain kauniita sisustusesineitä, vaan osa elävää kulttuuriperintöä. Ne kätkevät sisäänsä vuosisataisia tarinoita, perinteitä ja käytännön viisautta, jotka ovat syntyneet paimentolaisten arjessa ja siirtyneet sukupolvelta toiselle. Tämä teksti kertoo mattojen alkuperästä, historiallisista juurista ja merkityksestä berberien elämässä, sekä siitä, miksi ne puhuttelevat meitä yhä tänäkin päivänä.
Berberit ja kulttuuriperintö
Berberit kutsuvat itseään nimellä Amazigh, joka tarkoittaa "vapaita ihmisiä". Nimi berberi on arabien antama ja juontuu latinan sanasta barbarus, joka tarkoittaa vierasta tai outoa. Matonkudonta on ollut osa berber-heimojen elämää jo ennen islamin saapumista Pohjois-Afrikkaan, kenties jopa tuhansien vuosien ajan. Naiset ovat olleet tämän perinteen kantajia: mattoja kutomalla he siirtävät eteenpäin yhteisönsä kulttuuria ja perinteitä.
Nomadielämä ja käytännön tarpeet
Marokkolaiset berber-matot ovat alun perin syntyneet paimentolaisten arjen tarpeisiin. Mattoja on käytetty monin tavoin: lämmikkeenä viitan tai takin tapaan, istuinalusena tai makuualustana jopa koko perheelle, kodin koristuksena lattialla tai seinällä. Matto on saattanut toimia myös satulana aasi- tai kameliratsastuksessa – tähän käytettiin erityisesti Boucherouite- tai Kilim-mattoja, jotka sopivat hyvin tarkoitukseen. Berber-matot ovat olleet iso osa paimentolaisten elämää sekä arjessa että juhlassa.
Atlas-vuoriston talvet ovat kylmiä, jolloin villamaton lämpö tulee tarpeeseen. Kesällä maton nukkapuoli saatetaan kääntää lattiaa vasten, siksi kääntöpuolikin on tehty hyvin kauniiksi. Lapsille kudotut pienet matot ovat voineet kasvaa heidän mukanaan. Usein nuori saa oman mattonsa mukaansa, kun muuttaa pois kotoa.
Liikkuvaan elämään suunniteltu
Matot kudotaan pystykangaspuissa, joiden koko on maltillinen, jotta ne kulkevat helposti mukana nomadielämän siirtymissä. Tästä syystä vanhoissa matoissa leveys rajoittuu usein kahteen metriin, kun taas pituus voi olla huomattavasti suurempi. Berber-mattojen solmutiheys on harvempi kuin itämaisissa matoissa, jotta matot pysyvät kevyinä ja helposti liikuteltavina.
Symbolit, merkitykset ja vapaus
Matot ovat myös tärkeä osa berber-naisten itseilmaisua. Heimojen naiset opettelevat kutomaan mattoja jo nuoresta lähtien ja ovat hyvin ylpeitä karttuneista taidoistaan. Kun berber-nainen saa ensimmäisen mattonsa valmiiksi, hänen sanotaan tuntevan suurta voimaa ja vahvuutta.
Mattojen design ei useinkaan synny kovin tarkasta etukäteissuunnitelmasta, vaan kuviot solmitaan intuitiivisesti maton edetessä. Joskus matto on kuin päiväkirja, johon kutoja solmii erilaisin kuvioin ja symbolein omia ajatuksiaan, sekä merkityksellisiä elämäntapahtumia, kuten oman lapsen syntymän.
Mattojen symboliikka ammentaa luonnosta ja elämästä. Esimerkiksi aavikkohiiren jalanjäljet Saharan hiekassa voivat tuoda inspiraatiota ja päätyä kuvioksi mattoon. Tiettyihin symboleihin liittyy vahvoja uskomuksia ja toistuvat matoissa usein. Esimerkiksi berber-matoille erittäin tyypillisen timanttikuvion uskotaan tuovan suojaa. Berber-kirjain, joka vastaa "Z" -kirjainta, viittaa Amazigh-identiteettiin, "X" hedelmällisyyteen, ja monet merkit liittyvät elämän kiertokulkuun. Näitä samoja symboleita näkee myös ovien kaiverruksissa ja naisten kasvotatuoinneissa.
Elämää berberien kylissä
Paimentolaisia elää yhä syrjäisillä seuduilla, joihin tiet eivät ulotu. Heidän kotinsa ovat yksinkertaisia telttoja, joita koristavat käsin valmistetut matot – rakkaudella kudotut, vuosien aikana kertyneet. He elävät yksinkertaista ja vaatimatonta, mutta silti rikasta elämää eläinten ja luonnon ympäröimänä, perinteitä vaalien. Tämä elämäntapa on kuitenkin vähenemässä, kun nuoret hakeutuvat yhä useammin kyliin ja kaupunkeihin etsimään työtä, jättäen taakseen vuosisatoja jatkuneen paimentolaiselämän.
Pienissä berber-kylissä elämä on hyvin omavaraista. Käytännön taidot ja tuhansia vuosia vanhat käsityöperinteet elävät vahvoina – lähes jokaisella perheellä on aasi, muutama vuohi ja joukko kanoja. Elämänrytmi on hidasta ja kiireetöntä. Illalla päivän työt saavat jäädä, ja istutaan ulkona matoilla, juodaan minttuteetä, katsellaan hiljaa vuorten taa laskevaa aurinkoa ja vaihdetaan kuulumisia perheen tai naapureiden kanssa.
Kylien talot ovat pieniä ja vaatimattomia, mutta sitäkin sympaattisempia. Usein kyläläisillä on yhteinen suuri uuni, jossa paistetaan päivittäin leipää – jokainen tuo oman taikinansa ja saa tuoksuvan, lämpimän leipänsä kotiin vietäväksi. Leipä ei ole vain ruokaa, vaan myös ruokailuväline ja tärkeä osa ateriaa, joka jaetaan.
Paikallisten vieraanvaraisuus on syvään juurtunut arvo, joka tekee aina vaikutuksen. Kun kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen, oli kyseessä pieni perhe tai koko kylä, kaikki ovat samalla viivalla. Taginea tai couscousia syödään valtavalta savivadilta käsin, itsetehdyllä leivällä. Se on hetki, jossa yhteisöllisyys ylittää kielet, rajat ja taustat – kunnioitus ja yhteenkuuluvuuden tunne ovat aitoja ja läsnä.
Matto osana nykypäivän sisustusta
Berber-matto ei ole vain käyttöesine, vaan huoneen sielu. Oikein valittu matto sitoo tilan yhteen ja tuo lämpöä, kerroksellisuutta ja tarinallisuutta sisustukseen.
Kestävä ja ajaton matto on verraton hankinta: se palvelee vuosikymmeniä ja solahtaa vaivattomasti erilaisiin tiloihin. Marokkolaiset matot tuovat kotiin lämpöä, tarinoita, syvyyttä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Moni onkin sanonut, ettei paluuta ole, kun marokkolaisen maton kerran näkee livenä – silloin sen laatu ja ainutlaatuinen viehätys tulevat todella esiin.
